Olen saanut osallistua Virtsun kirppareihin laskujeni mukaan noin kymmenen vuoden ajan, kaksi kertaa vuodessa. Olen siis viettänyt melkein 20 arkipäivää Virtsun tiloissa osallistuen tavalla tai toisella kirpparitoimintaan.

Mikä mahtaa se asia, joka on tehnyt tästä päiväkodin toistuvasta toiminnosta itselleni ja varmasti monelle muullekin niin houkuttelevan tapahtuman? Kun olen mainostanut tulevaa kirpparitapahtumaa niin olen aloittanut kertomalla, että nyt olisi tiedossa tosi hauska ja erityinen päivä Vironniemen päiväkodissa; lapset ovat poissa ja vanhemmat pitävät kirpparia!

Jos tämä ei vielä ole herättänyt kuulijan mielenkiintoa, niin olen jatkanut kertoen, että Virtsu on aika erikoinen päiväkoti ja jo pelkästään tilat poikkeavat paljon keskivertopäiväkodista muistuttaen enemmänkin suurta, hieman boheemia kotia, jossa on paljon tilaa ja vanhoja huonekaluja. Kirpparipäivä mahdollistaa sen, että kuka tahansa pääsee kurkistamaan päiväkodin maailmaan, tosin ilman siellä normaalisti olevia lapsia.

Näiden kymmenen vuoden aikana kirpparin järjestelyissä ja itse tapahtumassa ei ole oikeastaan mikään muuttunut. Kun touhun on kerran nähnyt, on siihen helppo hypätä mukaan. Jokaisella on todella matalan kynnyksen mahdollisuus osallistua yhteiseen tekemiseen.

Ohjeet kirpparin järjestämiseksi – missä tahansa päiväkodissa

Ennen kirpparia perheet tekevät hyvissä ajoin kaappien raivausta ja tuovat myytäväksi kelpaavat vaatteet ja tavarat päiväkodille. Samalla voi harjoittaa pienimuotoista luopumisen opettelua lasten kanssa; voi pohtia voisiko jostain vähemmän tärkeästä lelusta luopua jonkun toisen iloksi.

Päiväkodissa lapset värittävät kirpparin kopioituja mainoksia, ja vanhemmat vievät niitä sopiviin paikkoihin esille. Kirpparin arpajaisia varten käydään pyytämässä voittoja esim. lähiseudun liikkeistä.

Vanhempia tarvitaan myymään kirpparilla ja kahvilassa, samoin loppusiivoukseen. Vapaaehtoiset kirjoittavat nimensä päiväkodin seinällä olevien tehtävälistojen sopiviin kohtiin. Lyhyetkin työrupeamat auttavat yhteisessä tekemisessä!

Pari päivää ennen kirpparia kotileipurit leipovat kaikkea kahvilaan sopivaa; makeaa ja suolaista. Mummit ja kummit voi osallistaa tähän myös mainiosti. Kirpparia edeltävänä iltana koko komeus rakennetaan vanhempien ja osittain henkilökunnan voimin. Koko päiväkoti otetaan käyttöön.

Suuri kirppispäivä

Kirppis aukeaa aamuyhdeksältä ja on avoinna noin puoli viiteen. Lapset ja hoitajat lähtevät koko päivän kestävälle retkelle yleensä johonkin luonnon helmaan.

Kahvilasta saa lounasta, sekä makeaa ja suolaista kahvin tai teen seuraksi. Kahvilaan kannattaa tulla varsinkin lounasaikaan istumaan pidemmäksi aikaa; se on takuuvarma paikka tuttujen kohtaamiseen ja kuulumisten vaihtamiseen.

Itse kirppis jakautuu oikeastaan kahteen osioon, vaikka vierailijalle tämä ei ehkä ole niin tärkeää. Eskarit keräävät omalla kirpparillaan varoja eskarien touhuihin, ja muissa kirpparihuoneissa varoja kerätään koko päiväkodin yhteisiin asioihin. Näitä tarpeita voivat olla vaikka paremmat siveltimet tai uusia kirjoja luettavaksi.

Kahvilassa myydään myös arpoja. Arpajaiset pidetään kahvikonsertin päätteeksi. Lapsia jännittää, ja vanhemmilta kysytään, montako arpaa ostit? Joskus tuntuu, että melkein kaikki arvat voittavat. Yhteinen jännityksen ilmapiiri on herkullinen onnettaren kertoessa tuloksia. Ei varsinaisesti tunnu olevan väliä mitä arpajaisvoitot oikeasti ovat, oleellisempaa on yhdessä jännittäminen.

Virtsun erikoisuus on vanha, aikaa nähnyt puinen onnenpyörä. Kun lapset tulevat rytinällä päivän retkeltään, on ensimmäinen etappi yleensä onnenpyörä. Pyöritys on tavannut olla hyvin edullista ja tärkeää on saada pyörittää ainakin muutama kerta. Palkinnot ovat pieniä juttuja, lakupötköjä ja muuta sopivaa.

Päivän kallistuessa loppua kohti alkaa kahvikonsertti kahvilassa. Esiintymässä on yleensä joku päiväkodin entisistä lapsista. Päivä päättyy jäljelle jääneiden vaatteiden ja tavaroiden lajitteluun ja siivoamiseen. Seuraavana päivänä päiväkoti on entisellään vastaanottaakseen lapset uuteen päivään.

Miksi kirppiksellä on niin kivaa?

Kirppiksellä tutustuu todella luontevasti muihin vanhempiin. Ehtii höpötellä pidemmänkin pätkän yhdessä tekemisen lomassa. Ollaan käytettyjen tavaroiden äärellä, uudelleenkäyttämisen ja kierrättämisen maastossa. Voi löytää vaikka pienen hassun kupin, jonka joku on tuonut ulkomailta ja antaa sille uuden tarkoituksen, uuden kodin.

Lapset saattavat tehdä löytöjä itselleen kirppiksen vaatteiden joukosta, ja tunnistaa kenen vanha vaate on. Kaiken ei tarvitse aina olla uutta ja käyttämätöntä, mikä on hyvä oppi ihan kaikille. Kirpparipäivän yhteydessä lapset näkevät konkreettisesti, että vanhemmat ovat viettäneet aikaa yhdessä. Tunne siitä, että perheet tuntevat toisiaan luo yhteistä turvallisuuden ja ystävyyden ilmapiiriä. Itselleni on ollut hieno kokemus viettää aikaa niissä tiloissa ja tunnelmissa, missä lapseni on silloin kun olen töissä. Hänen arkipäivänsä esteettinen kokemusmaailma on hetken ajan ulottuvillani, ja saan olla toimijana siinä.

Tekstin kirjaili Anne, Virtsun vaikutuspiirissä vuodesta 2005

Mainokset